|
.jpg)
|
Korpela pyörähteli EM-lipun
Soinin Sisun Merja Korpela loisti kuin Naantalin aurinko sunnuntaina Saarijärven juhannuskisoissa, kun moukari lensi neljännellä heittokierroksella vihdoin lukemiin 68,49. Korpela ylitti 49 sentillä Barcelonan EM-kilpailujen tulosrajan. Tulos on samalla kauden kotimainen kärkitulos. Omasta ennätyksestään Korpela jäi vain reilun metrin. Ukrainan Nataliya Zolotukhina sijoittui toiseksi tuloksella 67,47 ja IF Nykarlebynejdenin Lena Solvin kolmanneksi kauden parhaallaan 64,38.
Päätös vasta kisa-aamuna
29-vuotias Korpela kilpaili lauantaina Kuortaneella voitokkaasti, mutta EM-tulosraja jäi ylittämättä silti niukasti. Kilpailusta jäi pirtsakkaan Soinin tytön hampaan koloon ja hän päättikin sunnuntaiaamuna tulla kisaamaan pienen tiedustelun jälkeen Saarijärvelle. Moukarista kehkeytyikin juhannuskisojen kiinnostavin laji aikamoisessa puhurissa.
- Hyvä, että EM-raja nyt ylittyi, eikä tarvitse sitä niin jännittää. Kisakin oli hyvin tiukka Zolotukhinan kanssa.
- Myötätuuli oli aikamoinen, mutta tulokseen sillä ei juurikaan ole merkitystä.
Korpelan tavoite EM-kisoissa on yltää loppukilpailuun.
- Luulen, että siihen tarvitaan lähes 70 metrin kiskaisu niin kuin Berliinin MM-kisoissakin vuosi sitten. Euroopassa moukarin taso on todella kova, tiesi Korpela, joka kilpailee seuraavan kerran 3.7. mokarikarnevaaleissa Kaustisilla. Lappeenrannan Urheilu-Miesten Elina Torro voitti naisten kolmiloikan tuloksella 13,41. Torro hyppäsi tuloksen tosin 2,9 metrin myötätuulessa. Torron ennätys on 13,72 ja Barcelonan EM-raja 13,75. Tohmajärven Oona Sormuselta yleisö odotti keihäässä turhaan 60 metrin ylitystä. Voitto tuli tuloksella 57,38. 20-vuotias Sormunen on jo saavuttanut tulosrajan tämän kauden heittotuloksella 57.50.
|
|
|
Tulokset >> Kuvia >>
Merja Korpela
Elina Torro
"Kauan sitten, pienenä poikana, Juhannuskisat olivat se odotetuin ja jännittävin tapahtuma Saarijärven kesässä. Sinne järjestettiin aika ja lähdettiin hyvissä ajoin taivaltamaan matkaa polkupyörällä kirkolle ihmettelemään maailman huippu-urheilijoita ja mustien juoksijoiden gasellimaista liikkumista urheilukentällä. Jo pelkästään mustien ihmisten näkeminen ja heidän mukanaolo kisoissa sai tärkeän ja arvokkaan merkityksen. Kesä ei ollut ennen mitään ilman
Juhannuskisoja."
1940-luvulla Saarijärven Juhannuskisat, jotka jo tuolloin olivat kansainväliset, olivat Suojan kentällä. Vuonna 1949 vietettiin uuden kentän avajaisia nykyisessä paikassaan. Juhannuskisat kansainvälistyi 1960-luvulla niin voimakkaasti ulkomaisten urheilijoiden johdosta, että kisoista tuli maan suurin urheilutapahtuma ja seuratuin urheilukilpailu Suomessa. Pääkatsomo ja viheriöt olivat niin "pullollaan" yleisöä, että tilaa etsittiin aina kirkonportaita myöten! Juhannuskisat olivat ennen kaksipäiväiset. 1980-luvun puolivälissä siirryttiin yksipäiväisiin kisoihin.
|